Moottoripyöräilyyn liitetään käsite Vapaudesta. Tuttu hokema, jota tässä pohdiskelen avoimen subjektiivisesti.
Vapaus, mistä? Velvoitteista? Työstä? Vastoinkäymisistä ? Vai aina mukana kulkevasta ”varjominästä”?
Vapautta tavoitellaan, kun se mielletään onnen sukulaiseksi. Mutta voiko ihminen todella olla vapaa ja onko se edes tie onnellisuuteen?
Joku voi kokea olevansa onnellinen irtaantuessaan mielensä juurikärsimyksistä, toiselle onnen tuo myönteiset elämänkokemukset tai muuten vain hyvä olo.
Platon Onnellisuudesta: ”Ihmisen pitää tietää, mikä on itselleen hyväksi ja toimia tämän tiedon varassa. Siksi ihmiselle on annettu järki tämän tiedon hankkimiseksi ja Vapaa Tahto tiedon toteuttamiseksi”.
Mutta tieto ei paljon hyödytä, kun vapaa tahto on heikko. Ja niinpä ihmispoloinen löytää itsensä usein tekemästä sitä pahaa mitä ei halua, ja haluttu hyvä jää tekemättä. ”Varjominä” on ottanut yliotteen Vapaasta Tahdosta.
Tuo ”varjominä”, varsinainen pirulainen, asustaa mielen mustissa mullissa, joissa se viljelee myrkyllisiä piikkikasveja pääasiallisina lajikkeina : turhat pelot, kielteiset asenteet, pakkomielteet ja muut ihmissielun juurikärsimykset. Näillä se pistelee ihmispoloisen sielua ja tuottaa tuskaa.
Varjominän olemassaolon tunnistaminen sattuu, siksipä koettu sieluntuska usein naamioidaan muusta kuin itsestä johtuvaksi.
Mitä tekemistä tällä on moottoripyöräilyn kanssa??
Kun ympäröivä kauneus muuttuu hetken ajaksi sielunmaisemaksi, luonnon tuoksut huumaavat ja tuuli hyväilee kasvoja,niin silloin tietoisuuden täyttää vapaa tahto ja matkamies on tässä ja nyt .
”Varjominä” lamaantuu. Se on heikossa hapessa ja sen myrkkypensaatkin nuukahtavat.
Mutta matkamies nauttii olemassaolostaan ja odottaa lapsen uteliaisuudella, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu. Hyvänolon tunne täyttää mielen, kostuttaa silmäkulmankin ja jostain kuuluu ; ” Kas siinäpä onnellinen , tuo rautahevosella ratsastava mies”.
Kuva 1: matkalla pilviin (3800m)
KUva 2: tie rankkasateen jälkeen
Kuva 3:pilvestä takaisin laakson käy mutkainen tie
Kuva 4: Iloinen korukauppias
Kuva 5: tyttöjä tykin varjossa
Mika on saanut ratsumiehen mielen noin tuumeliaaksi ja elvyttanyt filosofisia ajatuksia? Voisiko syy olla siina, etta rautahepo on jo matkalla kotomaahan ja nyt taytyy seka muistella marraskuun seikkailuja etta suunnitella tammikuun kuvioita.
VastaaPoistaKiitos, etta olet pitanyt meita ajan tasalla ja jakanut kokemuksiasi, ajatuksiasi, ja kuviasi.
Hyvaa Kotimatkaa, Olli
Ehkä pyörän selässä ajatuksilla on enemmän liikkumatilaa kuin arkisissa kuvioissa......
VastaaPoistaOlli,
VastaaPoistaonnenelämyksiähän voi syntyä minkä tahansa mieluisan harrastuksen parissa, joka irroittaa arjen paineista ja mielenrasitteista. Tarkoitukseni oli lähinnä kuvata sitä, että voimakkaat onnen tunteet tekevät vain pikavisiittejä ihmismieleen, niin kaivattuja kuin ovatkin.
Sen sijaan tyytyväinen voi olla suuren osan elämästään.
Matkoillani olen sen todennut, että aineellinen hyvinvointi korreloi huonosti onnellisuuden kanssa. Onnellisimmat-ja köyhimmät- ihmiset olen tavannut Filippiinien saaristossa.
Moi Esa ja muut lukijat.
VastaaPoistaMootoripyöräilyssä vapaus on sitä kun käännät kaasukahvaa ja tunnet hallitsevasi ei vain itseäsi, pyörääsi vaan koko maailmaa, sitä tunnetta on vaikea selittää ei vakavasti harrastavalle. Hellaakoski on tiivistänyt asian: Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Repikää siitä.
terv At(VHL motoristi)